Eemil Nuuttila

Itämeren iloisin yritystuki

  • Itämeren iloisin yritystuki

Viime perjantaina kävi hassusti. Vain viikon varoitusajalla hyppäsin parin hyvän kaverin innostamana Itämeren aalloille kokeilemaan minkälaisia elämyksiä Viking Linen laivaston kruununjalokivi Viking Grace pystyy risteilyvieraalle tarjoamaan. Ja kyllähän se säväytti! 23 tuntisella risteilyllä kiitettävän täyden oloinen laiva tarjosi miellyttävän laadukkaat puitteet, ja kulttuurien kohtaamisen hengessä näin jopa Tukholman sataman hytin ikkunasta.

Lauantaipäivänä asiaan kuuluvaa meripahoinvointia potiessani aloin pohtimaan koko risteilyilmiön mielekkyyttä. Laiva poltti tonnikaupalla polttoainetta, jotta me risteilyvieraina voimme juoda laivabaarissa itsellemme pahan olon, ja potea sitä oloa muutaman neliön kokoisessa hytissä. Kotona olisi mukavampaa. Onneksi risteilyvieras saa sentään ostaa laivasta verovapaata alkoholia, sekä Ruotsin aluevesillä nuuskaa jota Suomen oma lainsäädäntö ei meille salli. Nämä hyvät puolet takaavatkin sen, että Itämerenristeilyjen suosio säilynee korkeana.

Mihin siis koko bisnes perustuu? Suomalaisen lainsäädännön kiertämiseen. Ruotsinlaivoilla verovapaa viina ja nuuska takaavat tasaisen kävijävirran ja vironlaivoilla taas Tallinnasta haettava tuontirajoitukseton alkoholi tuo Helsingin satamiin monta kertaa päivässä absurdin kulkueen ihmisiä hinaamassa naurettavan kokoisia olutlaatikkotorneja. Mielettömimmässä viinarallin muodossa maissa ei käydä edes kääntymässä, vaan koko 36 000 tonnia painava alus on vain vesillä liikkuva viinakauppa jossa asiakkaan on pakko viettää vähintään kuusi tuntia.

Luulisi, että ympäristölle ja kansanterveydelle näinkin turmiollinen bisnes olisi kielletty tai vähintäänkin rankasti verotettu. Itse putosin tuolilta kun kuulin, että päinvastoin! Risteilyvarustamot ovat suomen suurimpia yritystukien nostajia. Vuonna 2014 matkustaja-alustukea jaettiin 53 miljoonaa euroa. Tästä reilu 24 miljoonaa kuittasi Viking Line ja Tallink Silja sai 14 miljoonaa. Vuoden 2015 tarkkoja lukuja ei ole vielä pöydässä, mutta valtion talousarviossa ne pyörivät samassa luokassa vuoden 2014 kanssa. Vuoden 2016 talousarvioon Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen varattu budjettikohta, josta matkustaja-alustuki jaetaan, on kasvanut 16%!

Siis 53 miljoonaa euroa bisnekselle, jota ei olisi olemassakaan jos Suomen alkoholivero olisi kohtuullisempi ja jos Suomessa saisi myydä nuuskaa.

Eikä tässä vielä kaikki! Juuri nimenomaisesti Viking Grace jolla paheita pystyy mukavimmin harjoittamaan, on rakentamisvaiheessa saanut valtiolta 28 miljoonaa euroa “alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin”. Tässä ei ole edes huomioitu niitä tukia ja lainoja, joita telakoille on annettu laivojen rakentamista varten.

Kyllä Suomalaisten sinänsä pitää saada matkustaa ulkomaille hakemaan nuuskaa ja halpaa alkoholia. En vain ymmärrä missä vaiheessa siihen tarvitaan valtion tukea. Suomen nykyisen päihdepolitiikan ollessa voimissaan ei risteilytoimiala ole kovin pian hätää kärsimässä..

Työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen kilpailukykysopimuksesta pari viikkoa sitten. Tämän sopimuksen myötä hallitus perui lisäsäästöt joita oli viritellyt sopimuksen vastapainoksi. Yksi peruuntunut säästö oli matkustaja-alustuen leikkaus. Tästä seuraa että tulevaisuudessakin viinaralli on yksi yhteiskunnan tuetuimmista urheilulajeista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kulkiko yhtään rahtia Ruotsiin, vai oliko kaikki hurlumhei?

Käyttäjän EemilNuuttila kuva
Eemil Nuuttila

Varmasti rahtiakin oli laivassa mukana mutta luulisi logistiikan tarpeiden täyttyvän tarkoituksenmukaisemmin nimenomaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla rahtilautoilla kuin kelluvilla viihdekeskuksilla. Pelkästään rekkaliikennettä varten nykyinen lauttashow on täysin ylimitoitettu!

Ville Hacklin

Sitten kun teille koulussa tulee kurssi ulkomaankaupasta, niin kauppamerenkulun erikoisuudet tulevat varmasti siinä kohtaa sivuttua. Tonnistojen tuet ja veromenettelyt on melkein yhtä vanha käytäntö kuin seilaaminen itsessään. Merenkulun markkinarakenteet eivät noudata tavallisien markkinoiden malleja. Valtiot ovat aikojen saatossa, erinäisistä syistä, tukeneet tonnistojaan erilaisin tavoin. Merenkulku on myös huoltovarmuustekijäkin. Näillä "ruotsinlautoillakin" on tarvittaessa oma tehtävänsä huoltovarmuuden osalta.

Tällaiset järkestelyt aiheuttavat tietysti luonnottoman kilpailutilanteen kauppamerenkulussa. Tietenkin on hyvä pitää kiinni idealismistaan että pystyy muuttamaan maailmaa, mutta suomalaisten ei välttämättä kannata olla vielä tässä kohtaa ensimmäisinä luopumassa merenkulun valtiollisista sidonnaisuuksista. Ehkä joskus tulevaisuudessa kun istut ministerinä, niin tilanne voi olla jo toinen ja kauppamerenkulun käytännöt ovat muuttuneet. Kenties Tallinnan ja Helsingin välillä on silloin tunneli ja Ruotsin kaupan rahdit hoidetaan lentäen?

Se voi olla tulevaisuuden päättäjien eettinen valinta, jotta jatkossa tukia ja verohyötyjä eivät nauti alukset joiden palveluihin kuulu tanssiravintola ja tax free. Kuitenkin matkustajaliikennekin pitää hoitaa myös Ruotsiin. Ro-Ro alukset pystyvät ottamaan 200-500 matkustajaa (vertailuksi Viking Grace vajaa 3000 matkustajaa). Tuostahan on sitten helppo laskea Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisen matkustajaliikenteen kokonaismäärästä jotta miten iso kapasiteetti tarvitaan tähän tarpeeseen. Tietenkin kokonaismäärästä tulee suodattaa pois nämä 23h tunnin risteilijät.

"Varmasti rahtiakin oli laivassa mukana mutta luulisi logistiikan tarpeiden täyttyvän tarkoituksenmukaisemmin nimenomaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla rahtilautoilla kuin kelluvilla viihdekeskuksilla."

Kapasiteettiin ja logistiikan tarpeisiin kannattaa tutustua Turun sataman luvuilla: http://www.portofturku.fi/files/attachments/liiken...

Kokonaisliikennemäärät Turusta (näin huonoina aikoina) on noin 2,5 miljoonaa tonnia (sis. noin 100 000 rekkayksikköä). Kyllä, varmastikin rahtia oli mukana ja ihan reippaasti. Kyseessä on kuitenkin päivittäinen yhteys Ruotsiin, joka on käytännössä valtatien jatke. Luvuista myös saa kuvan että miten monta "lauttametriä" tarvitaan hoitamaan liikennöinti Ruotsin välillä. Aika on myös tärkeä kilpailutekijä ulkomaankaupassa ja logistiikassa. Ruotsissa myös sijaitsee moni suuria keskusvarastoja, joten päivittäinen liikenne maidemme välillä on tietyille tuotteille erittäin tärkeää.

Todella hyvän kuvan merenkulun tukitoimista saat tästä Tatu Korhosen työstä "Merenkulun tukilait Suomessa". Huomannet luettuasi edes johdannon, että kysymys on laajempi kuin yksittäisten hallituksien talouspoliittiset linjaukset. Se miten mielekästä valtion sekaantuminen eri markkinoille, on sitten teidän tulevaisuuden päättäjien ratkottavissa. Tuosta työstä saat toivottavasti hieman perspektiiviä asiallesi.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6982...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Markkinatalous lähtee liikkeelle kysynnästä ja tarjonnasta. Kokoomus on jo niin vasemmalla, että en ole äänestänyt vuosiin Kokoomusta.

Kiitos Eemil Nuuttilalle, joka vahvisti käsitykseni.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyviä huomioita.
- Laivoilla myydään alkoholia= keskushermostoa lamauttava myrkky.

- myydään olutta = 96% vettä, kuinka kaukaa se tuodaan Vikingin käyttämiin satamakaupunkeihin.

- myydään karkkia, suklaata ja muuta= lähes pelkästään sokeria, vaarallista.

- myydään virvoitusjuomia= värjättyä sokerilientä.

. laivoilta katoilee ihmisiä, vuosien varrella kadonneitten matkustajien määrä lienee 100:n paikkeilla. Poliisi tietää tarkemman luvun.

- Kun Estonia upposi kirjoitti Dagens Nyheter, miksi pitää lähteä pimeälle,
kylmälle, myrskyävälle merelle juhlimaan. (Luonnossa ei ole kostoa, on vaan seuraamuksia.)

- Laivat eivät ole enää laivoja merenkulkua varten. Ne ovat jotakin aivan muuta.

Niin Emil, kun olet valmis taloustieteilijä pidäpä blogisi ajatukset mielessä ..... hyvää jatkoa sinulle.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Aika hyvä teksti. :D

Entä paljonko nuo maksaa veroja?

Käyttäjän teppoovaskainen kuva
Teppo Ovaskainen

Kiitos hyvästä blogista, Eemil, tässä linkki US:n uutisjuttuun kirjoituksestasi: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/180194-kokoomuslai...
t. Teppo / US

Käyttäjän AnnePyklist kuva
Anne Pykälistö

Rahti on "piilossa" normi tallaajalta ja raskaan työn raataja hytissään nukkumassa. Tai ainakin yrittää saada unta, kaljasieppojen mölinältä.
Nyt oli kokonaiskuva huomioitu yhtä hienosti kuin jos väittäisi että ruoka valmistetaan kaupan takahuoneessa.

anita frisk

"Risteilyvieraana saa ostaa verovapaata alkoholia ja nuuskaa"? Toki kokoomusnuorten pj. voi olla tuolla laivalla vieraana, me muut olemme maksavina asiakkaina. Ja jos verovapaus tuntuu kurjalta, niin siitä sitten vaan vaaditaan pois tuo ketkuilupyörähdys Maarianhaminassa.

Taloustieteen opiskelijalta kysyisin, että paljonko Suomi on maksanut telakkatukia rakentaakseen laivoja joilla ei-suomalaiset Karibian- risteilijät voivat nauttia elämästään. Eipä taida nuo kymmenet miljoonat riittää.

Mitä ihmeen pahaa siinä on että suomalaiset roudaavat Tallinnasta huomattavasti halvempia kaljakärryjä Suomeen? Suomalaiset yrityksethän sen Lapin Kullankin ovat sinne verotuksen takia roudanneet.

Ja hei, nämä ihan tavalliset ihmiset näkevät sieltä botskista muutakin kuin ne Stokiksen sumeat valot ja on paha fiilis. Lauantaipahoinvointi lienee yksilöllinen valinta.

Toimituksen poiminnat